Lauantai
Saavuin lauantaina paikalle kaverieni kanssa hieman ennen puoltapäivää. Olin itse koko viikon ahkeroinut cosplay-pukuni parissa, ja kaksi kavereistani (Mikko & Sonja, Khal Drogo ja Daenerys) olivat tehneet ensimmäiset cosplay-pukunsa ikinä ja toiselle heistä tämä oli ensimmäinen con ikinä. Värikäs joukkomme ei päässyt kovinkaan pitkälle porteista sisälle, kun heidät ja värvättiin hall cosplay-kisaan mukaan. Itse suuntasin tuhansien kantamuksieni kanssa aluksi narikkaan, ja sitten figutiskille jonne vein maalauskilpailuun tekemäni dioraaman. Sen jälkeen raahasin muovikassillisen sarjakuvia kirpputorille. Tämän tehtyäni olin niin väsynyt ja hikinen että mietin, mitenkä loppupäivästä edes selviän? Päätinkin sis ottaa rennosti, kierrellen myyntialuetta ja hengaten kaverieni kanssa. Kävin Star Wars Cosplay Finlandin tapaamisessa, jossa otimme hilpeän ryhmäkuvan taas muistoksi, ja tämän jälkeen suuntasin katsomaan cosplay-kisaa. Valitettavasti ryhmä Khalasar ei voittanut, mutta oli erittäin siistiä nähdä ensikertalais-cossaajat lavalla loistamassa!
 |
| Berseker (For Honor, 2017) |
Tämän jälkeen paneuduimme lautapelien pariin. Pelasimme pitkästä aikaa Dominion-korttipeliä, joka aikoinaan oli lähes viikottainen rituaali peliporukassamme. Kyllähän siinä taas hihat vähän paloi, mutta oli kuitenkin mukava palata pelin pariin pitkästä aikaa. Muut pelasivat vielä tähän päälle Menolippua ja Carcassonea- lautapeleissäkin näkyi vuoden teema eli klassikot! Kävin katsomassa veljeni kanssa Sami Koposen mainion esitelmän Kristilliset Roolipelit, jossa käytiin läpi kristittyjen roolipelaajien teemoja ja näkökulmia eri peleihin. Ohjelma oli hyvä ja tehokkaasti esitetty, joskin puheenvuorotta huutelevat yleisön jäsenet hieman pännivät. Näitä nyt ei ikinä pääse karkuun. Khalasar jatkoi matkaansa takaisin kotipuoleen. Hieman syötyäni päädyin katsomaan Vera Schneiderin ja Sami Koposen pitämää Roolipelimedia verkossa-esitelmää, jossa Lokia edustava Vera ja roolipelitiedotetta ylläpitävä Koponen kertoivat omien alustojensa historiasta, toiminnasta, haasteista ja mahdollisuuksista. Olen yhä hieman suolainen Roolipelaaja-lehden kuolemasta, mutta on hyvä että jonkinnäköistä tiedotusta tapahtuu verkon puolella. Lokia en ollut ennen selannutkaan, mutta tämä virhe tullaan korjaamaan piakoin. Tämän jälkeen makoilin lähinnä erinnäisillä sohvilla, kunnes väsy oli liikaa ja oli aika suoriutua unten maille.
 |
| Drogolla ei dominion nyt oikein sujunut... |
Sunnuntai
Sunnuntai-aamu koitti aikaisin huonojen yöunien takia, ja menin kyttäämään myyntialueen avaamista. Kirpputori-menestykseni oli yllättävän hyvä, ja lopulta minun ei tarvinnut viedä kotiin yhtäkään vanhaa sarjista ja kävelin conista ulos 20 euroa rikkaampanä, sillä voittorahoillani päätin hieman ostaa loottia kotiinkin. Kävin katsomassa kunniavieras Monica Valentinellin ohjelman How To Create Your Own RPG, jossa käytiin hyvin asiantuntevasti läpi pelintekemisen maallisemmat yksityiskohdat kuten luonnosten tekemiset, kuvitus, taitto ja niinpoispäin. Oli mielenkiintoista seurata luentoa täysin ilman minkäänlaisia kalvoja tai dioja. Siinä piti vain kuunnella puhujaa ja keskittyä täysin siihen mitä hän sanoo. Loppuconi meni melkein sitten sekalaisessa harhailussa myyntipöytien äärellä, jutellen tutuille ja puolitutuille ja lopulta maalauskisan palkintojenjakotilaisuuden jälkeen suuntasin kohti junaa ja Tamperetta. Ropecon 2017 oli päättynyt.
 |
| I sleep now |
Lyhyempi Ropecon tarkoitti myöskin sitä, etten ehtinyt pelipöytien äärellä oikein lainkaan. Kovasti oli suunnitelmissa pelata Sotakarjuja ja Pathfinder Societya, mutta kun illalla olisi sille aikaa löytynyt, en enään jaksanut ja alustava päänsärky ei myöskään kutsunut pelien äärelle. Tämä oli sääli, sillä se rikkoin mukavan kahdeksan vuotta kestäneen putkeni Pathfinder Society-pelien suhteen, mutta ei aina jaksa. Mutta Ropecon oli kuitenkin erityinen minulle kolmella tapaa:
1. Ensimmäisestä Ropeconista on minulle nyt kulunut 10 vuotta. Ensimmäinen 'conini vuonna 2007, jolloin vietin vain yhden päivän tapahtumassa, pistin päälleni ensimmäisen cosplay-pukuni ja pyörin paljolti pihalla ympyrää kaikessa hämmennyksessä siitä, mitä ympärilläni tapahtui. Tänä vuonna jatkoin molempia perinteitä tuosta ensimmäisestä, legendaarisesta conista- pistin päälleni cosplay-puvun ja pyörin hämmentyneenä ympyrää.
2. Sain paljon palautetta Sotakarjut-arvostelustani. Oli hienoa kuulla tietysti Miskalta itseltään että hän piti siitä ja että olin kuulemma tajunnut pelin syvimmän idean. Toivoin tekstini lopussa palautetta, ja selkeästi olen oikealla suunnalla. Olin myös hyvin iloinen luettuani sosiaalisesta mediasta positiivisista palautetta arvostelun tiimoilta. Tein sitä kuusi tuntia, ja olin todella hermostunut siitä onko se hyvä ja kertooko se pelistä tarpeeksi. Tämä rohkaisee tekemään näitä lisää tulevaisuudessa, ja puhaltamaan lisää eloa tähänkin blogiin.
3. Voittoni Ropeconin maalauskilpailussa! Vein kotiini voiton Dioraama-kategoriassa, ja tämä oli ensimmäinen voittoni maalauskilpailussa ikinä. En ollut uskoa kun kuva dioraamastani pamahti valkokankaalle, ja kädet täristen kävin hakemassa palkintolaattani. Olen maalannut miniatyyrejä varmaan 15 vuotta, ja olen raahannut erilaisia ukkoja kisoihin Ropeconiin 2010-vuodesta lähtien. Oli hieno tunne saada laatta, ja sitä kautta tunnustusta harrastukselle, johon olen kuluttanut uskomattomat määrät tunteja ja rahaa kehittyääkseni alati paremmaksi. Ensi vuonna palaan takaisin uuden miniatyyrin kanssa, ja tämä rohkaisee minua yrittämään vielä paremmin.
 |
| *glee* |
Ropecon 2017 jäi ehkä päivää lyhyemmäksi itselleni, mutta kaverieni ensimmäisten cosplay-kokemuksieni seuraaminen, uusien tuttavuuksien tekeminen, pelintekijöiden palaute arvostelustani ja voittolaatan kotiinvieminen tekivät tästä Ropeconista ainutlaatuisen monellakin tapaa.
Atte T
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti